Psyykkinen valmentaja
Psyykkisen valmentajan tehtävä on auttaa ihmistä optimoimaan haluamansa suoritus sekä edesauttaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Psyykkisiä valmentajia toimii tavoitteellisen urheilun ja liikuntaneuvonnan parissa, terveysalalla sekä nykyään myös liiketaloustoiminnassa ja esimerkiksi esiintyvien taiteilijoiden kanssa. Urheilun toimintaympäristössä psyykkinen valmentaja pyrkii edistämään urheilijan hyvinvointia sekä optimoimaan suorituskykyä psyykkisen valmennuksen menetelmin. Psyykkisen valmennuksen menetelmät kehittävät psyykkisiä taitoja, joita ovat esimerkiksi keskittyminen, itsesäätely, mielikuvaharjoittelu, tavoitteiden asettelu ja itseluottamus. Psyykkinen valmentaja voi auttaa urheilijoita myös käsittelemään vaikeita tilanteita, kuten loukkaantumisia tai epäonnistumisen kokemuksia. Jos kuitenkin urheilun vaikeat tilanteet heijastuvat muihin elämänalueisiin ja aiheuttavat pitkittynyttä kärsimystä uhaten henkistä terveyttä, on hyvä kääntyä psykologian ammattilaisen (psykologi, psykiatri tai psykoterapeutti) avun puoleen. Lisäksi psyykkiset valmentajat voivat toimia valmentajien apuna muun muassa vuorovaikutuksen, valmentajan oman hyvinvoinnin ja ryhmädynamiikan tukemiseksi.
Psyykkisen valmentajan nimikettä voi käyttää kuka tahansa niin halutessaan. Asiakkaan onkin hyvä selvittää koulutustausta ennen asiakassuhteen solmimista. Alalla on käytössä sertifiointijärjestelmä, jota valvoo Psykologiliitto. Sertifikaatteja on kaksi:
1) urheilun psyykkisen valmennuksen ja liikunta-aktiivisuuden edistämisen (UPV sert.) sertifikaatti,jonka voivat saada henkilöt, joilla on soveltuva akateeminen maisteritason pohjakoulutus sekä
2) urheilupsykologin sertifikaatti, jonka voivat saada sellaiset henkilöt, joiden pohjakoulutuksena on psykologian maisterin tutkinto.
Lisäksi sertifiointiin vaaditaan liikuntatieteiden, liikuntapsykologian ja psykologian täydentäviä opintoja sekä jatkuva työskentely urheilun psyykkisen valmennuksen parissa kahden edeltävän vuoden aikana ja tähän liittyvää työnohjausta. Urheilupsykologiaan liittyvää koulutusta järjestävät muun muassa Jyväskylän yliopisto, Haaga-Helian ammattikorkeakoulu sekä useat yksityiset tahot.
Lisätietoja sertifioinnista: https://www.psyli.fi/tietoa_psykologeista/urheilupsykologian_sertifikaatit
Psykologi (urheilupsykologi)
Psykologin tehtävänä on toimia ihmismielen tukena kaikilla elämän osa-alueilla. Psykologi on psykometrisen tiedon, ajattelun, tunteiden ja käyttäytymisen asiantuntija, joka arvioi ja avustaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti. Psykologit auttavat ihmisiä ymmärtämään itseään, tunteitaan, arvojaan ja toimintaansa paremmin, ja edistää näin psyykkistä terveyttä, ennaltaehkäisee mielenterveyden ongelmia ja myös hoitaa tiettyjä mielen ongelmia. Psykologian alan asiantuntijuutta voidaan hyödyntää missä tahansa ympäristössä, jossa ihmismieli toimii, ja psykologi voikin erikoistua monien eri ammattialojen tehtäviin. Näitä erikoistumiskoulutuksen tahoja ovat esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologia, kehityspsykologia, neuropsykologia, kliininen psykologia, urheilupsykologia sekä psykoterapia.
Psykologin ammattinimikkeen käyttämiseen vaaditaan psykologian maisterin (PsM) akateeminen perustutkinto sekä Valviran myöntämä laillistus. Urheilupsykologiaan ei ole varsinaista yliopistotasoista erikoistumiskoulutusta Suomessa, mutta urheilupsykologin sertifikaattiin tähtäävät voivat täydentää psykologian maisterin tutkintoaan esimerkiksi psyykkisen valmennuksen, liikuntatieteiden tai liikuntapsykologian opinnoilla. Urheilupsykologit toimivat vastaavalla tavalla urheilun ja liikunnan parissa kuin psyykkiset valmentajat, mutta heillä on lisäksi laillinen oikeus sekä pätevyys paneutua myös urheilijoiden ja valmentajien psykopatologisiin oireisiin ja ongelmiin.
Psykoterapeutti
Psykoterapeutti on terveydenhoitoalan ammattilainen, joka auttaa ihmisiä mielenterveyden ongelmien hoidossa. Psykoterapeutti ohjaa asiakkaitaan ymmärtämään itseään, ajatuksiaan, motiivejaan ja käyttäytymistään, sekä niiden kautta käsittelemään mahdollista ongelmaa erilaisin keinoin. Psykoterapian avulla voidaan kehittää ihmisen ongelmanratkaisutaitoja, oppia toimivampia tapoja käsitellä tunteita, parantaa ihmissuhteiden laatua ja suuntautua tulevaisuuteen tekemällä itselleen merkityksellisiä valintoja. Psykoterapian suuntauksia on useita, ja ne käsittelevät asiakkaan tilannetta hieman erilaisista näkökulmista ja erilaisin menetelmin. Yleisimpiä näistä suuntauksista ovat psykodynaaminen, kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivis-analyyttinen, kognitiivinen, ratkaisukeskeinen sekä integratiivinen psykoterapia. Psykoterapeutti voi auttaa myös urheilijoita erilaisten syvemmälle juurtuneiden ongelmien kanssa, joiden hoitaminen vaatii intensiivisempää sekä pidempikestoista hoitoa. Tällaisia suoritusta ja laajemmin hyvinvointia uhkaavia ongelmia voivat esimerkiksi olla unihäiriöt, masennus, kilpailutilanteiden pelot, ahdistuneisuus tai syömishäiriöt.
Psykoterapeutin koulutuksen voivat suorittaa terveydenhoitoalan ylemmän korkeakoulutason, kuten psykologin, lääkärin tai psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet henkilöt, tai muun soveltuvan korkeakoulutasoisen tutkinnonsuorittaneet henkilöt, joilla on riittävä määrä psykologian opintoja. Psykoterapiakoulutusta järjestävät yliopistot sekä yksityiset koulutusorganisaatiot yhteistyössä yliopistojen kanssa. Psykoterapian koulutuksen voi suorittaa myös osana erikoispsykologikoulutusta. Koulutuksen lisäksi, ja psykoterapeutin ammattinimikkeen saamiseksi vaaditaan kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalvelujen parissa sekä Valviran hyväksyntä. Kuntoutuspsykoterapiaan on mahdollista saada Kelan tukea 1-3 vuoden ajan. Tukihakemusta varten vaaditaan psykiatrin lausunto sekä kolmen kuukauden terapiaa edeltävä hoitojakso.
Lisätietoa Kelan kuntoutuspsykoterapiasta: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia