{"id":2536,"date":"2026-09-19T18:49:07","date_gmt":"2026-09-19T18:49:07","guid":{"rendered":"http:\/\/supy.org\/wordpress_9\/?p=2536"},"modified":"2026-09-19T19:03:39","modified_gmt":"2026-09-19T19:03:39","slug":"jasenartikkelimaistiainen-ala-tule-paha-perfektionismi-tule-hyva-perfektionismi-suojaako-itsemyotatunto-kilpaurheilijan-mielenterveytta-perfektionismin-haitoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/fi\/jasenartikkelimaistiainen-ala-tule-paha-perfektionismi-tule-hyva-perfektionismi-suojaako-itsemyotatunto-kilpaurheilijan-mielenterveytta-perfektionismin-haitoilta\/","title":{"rendered":"J\u00e4senartikkelimaistiainen: “\u00c4l\u00e4 tule paha perfektionismi, tule hyv\u00e4 perfektionismi” – Suojaako itsemy\u00f6t\u00e4tunto kilpaurheilijan mielenterveytt\u00e4 perfektionismin haitoilta?"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Sanna Turakka, LitM, KM, kouluttajapsykoterapeutti, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kilpaurheilu antaa ja vaatii. Se tarjoaa <\/strong>mahdollisuuden laajaan kirjoon kokemuksia, taitojen oppimista ja tunteita. Huipulle <\/strong>p\u00e4\u00e4seminen kilpaurheilussa vaatii tavoitteellista harjoittelua ja parempiin suorituksiin pyrkiminen on luonnollinen osa kilpaurheilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vertailua omiin ja<\/strong>
muiden urheilijoiden suorituksiin ei voi <\/strong>v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, onhan se osa pelin henke\u00e4, jopa ty\u00f6kalu treeniohjelman rakentamiseen. On siis <\/strong>ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perfektionistinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, virheett\u00f6mien suoritusten tavoittelu, on tuttua monelle urheilijalle samoin kuin urheilumaailmassa toimiville <\/strong>ammattilaisille.<\/strong><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Joissain urheilulajeissa menestyminen tosiaankin vaatii virheet\u00f6nt\u00e4 suoritusta. Luulisi t\u00e4ydellisyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4misen t\u00e4ll\u00f6in olevan toimivaa ja perusteltua? Kurkistakaamme hieman perfektionismiin liittyv\u00e4\u00e4n tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. N\u00e4ytt\u00f6\u00e4 perfektionismin yhteydest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneisiin mielenterveysoireisiin ja -h\u00e4iri\u00f6ihin alkaa olla jo runsaasti. Useissa tutkimuksissa on l\u00f6ydetty selke\u00e4 yhteys perfektionismin ja esimerkiksi ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden, pakko-oireisuuden, sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden sek\u00e4 emotionaalisten ongelmien v\u00e4lill\u00e4 (Limburg ym., 2018; Smith ym., 2016). Kansainv\u00e4lisen Olympiakomitean huippu-urheilijoiden mielenterveytt\u00e4 koskevassa lauselmassa (Reardon ym., 2019) kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 haitallinen perfektionismi lis\u00e4\u00e4 huippu-urheilijoiden kokonaisriski\u00e4 mielenterveyden ongelmiin. Pitk\u00e4n linjan perfektionismitutkijat Gordon L. Flett ja Paul L. Hewitt (2005) ovat esitt\u00e4neet
perfektionismiparadoksin, jonka mukaan siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 menestyminen joissain urheilulajeissa edellytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellist\u00e4 suoritusta, on ilmeist\u00e4, ett\u00e4 keskittyminen t\u00e4ydellisyyden tavoitteluun johtaa ep\u00e4terveisiin k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleihin ja tuhoisiin seurauksiin etenkin niill\u00e4 urheilijoilla, joilla on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4 perfektionistisia persoonallisuudenpiirteit\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Perfektionismi-ilmi\u00f6n m\u00e4\u00e4rittely\u00e4<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tutkijoiden v\u00e4lill\u00e4 on laaja yhteisymm\u00e4rrys perfektionismin moniulotteisesta luonteesta,
mutta ilmi\u00f6n teoreettiset k\u00e4sitteellist\u00e4mistavat vaihtelevat laajasti. Hewitt ja Flett\u2019n (1991) mallissa perfektionismi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kolmidimensionaalisena ilmi\u00f6n\u00e4, joka jakautuu itseorientoituneeseen (t\u00e4ydellisyyden vaatiminen itselt\u00e4), toisiin orientoituneeseen (t\u00e4ydellisyyden vaatiminen muilta) ja sosiaalisesti orientoituneeseen perfektionismiin (n\u00e4kemys, ett\u00e4 muut vaativat t\u00e4ydellisyytt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n). Frost kollegoineen (1990) ovat puolestaan esitt\u00e4neet perfektionismin koostuvan kuudesta osa-alueesta, joita ovat 1. itselle asetetut standardit, 2. j\u00e4rjestelm\u00e4llisyys, 3. huoli ep\u00e4onnistumisesta, 4. toimintaan liittyv\u00e4t ep\u00e4ilykset, 5. vanhemmuuteen liittyv\u00e4t odotukset sek\u00e4 6. vanhemmuuteen liittyv\u00e4 kritiikki. Perfektionismitutkijoiden keskuudessa on kuitenkin jo l\u00e4hes viiden vuosikymmenen ajan virinnyt yhteisymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 perfektionistinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen voidaan jakaa kahteen laajempaan yl\u00e4k\u00e4sitteeseen, vaikkakin nimet ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat vuosien varrella ja eri tutkimusryhmien n\u00e4k\u00f6kantojen mukaan vaihdelleet. Kirjallisuudessa on vilahdellut mm. seuraavanlaisia k\u00e4sitepareja: positiivinen ja negatiivinen perfektionismi (Terry-Short, Owens, Slade & Dewey, 1995), adaptiivinen ja maladaptiivinen perfektionismi (Rice, Ashby & Slaney, 1998), toimiva (funktionaalinen) ja toimimaton (dysfunktionaalinen) perfektionismi (Rh\u00e9aume ym., 2000), terveellinen ja ep\u00e4terve perfektionismi (Stumpf & Parker, 2000), henkil\u00f6kohtaiset standardit ja arvostelevat huolet (Blankstein & Dunkley, 2002), sek\u00e4 perfektionismi tunnollisuutena tai itsens\u00e4 arviointina (Hill ym., 2004). Jo kahden vuosikymmenen ajan perfektionismitutkimukseen ovat kuitenkin vakiintuneet termit perfektionistiset pyrkimykset (strivings) ja perfektionistiset huolet (concerns; Stoeber & Otto, 2006).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Haitallinen vai hy\u00f6dyllinen perfektionismi?<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Perfektionististen pyrkimysten katsotaan olevan yhteydess\u00e4 itseorientoituneeseen perfektionistiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja korkeiden henkil\u00f6kohtaisten tavoitteiden asettamiseen. Perfektionistiset huolet puolestaan viittaavat virheiden tekemiseen ja sosiaaliseen arvosteluun liittyviin huoliin ja pelkoon, kokemukseen ristiriidasta omien odotusten ja suoritusten v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden her\u00e4tt\u00e4miin kielteisiin
reaktioihin (Gotwals ym., 2012, p. 264). Vankkaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on perfektionististen huolten haitallisesta vaikutuksesta urheilijoiden motivaatioon, kontrollintarpeeseen, toivottomuuden ja apatian tunteisiin, arvottomuuden kokemuksiin, itsekriittisyyteen, sek\u00e4 ahdistuneisuus ja masennusoireisiin (Stoeber, 2011; Hill ym., 2018).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Perfektionistiset huolet vaikuttaisivat my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n prososiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 joukkuetovereita ett\u00e4 vastustajia kohtaan, lis\u00e4\u00e4v\u00e4n antisosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ja olevan t\u00e4t\u00e4 kautta yhteydess\u00e4 uupumukseen ja loppuun palamiseen (Stanger ym., 2024). Toisaalta suorituskykyyn perfektionistisilla huolilla ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan mainittavaa vaikutusta, ei ainakaan my\u00f6nteist\u00e4 (Hill, 2018), vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 urheilijoiden parissa toisinaan vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 urheilijat kokevat t\u00e4rke\u00e4ksi ruoskia itse\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in itsekriittisyyden ja pakottamisen keinoin. Perfektionistisista huolista ei tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmasta vaikuta olevan urheilijoille mink\u00e4\u00e4nlaista hy\u00f6ty\u00e4, vaan niihin liittyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytyminen altistaa monenlaisille vahingollisille seurauksille. Ei siis ihme, ett\u00e4 kirjallisuudessa t\u00e4st\u00e4 perfektionismin osa-alueesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein termi\u00e4 \u201dhaitallinen perfektionismi\u201d.<\/p>

Perfektionistista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja t\u00e4ydellisten suoritusten tavoittelua ei kuitenkaan itsess\u00e4\u00e4n
voi leimata huonoksi tai hyv\u00e4ksi, haitalliseksi tai hy\u00f6dylliseksi ilmi\u00f6ksi. Parhaimmillaanhan
korkealle asetetut tavoitteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t mukavaa \u201dkuhinaa\u201d ja saavat urheilijan toimimaan
tavoilla, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t elinvoimaa ja mahdollistavat kehittymisen itselle t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa.<\/p>

Siin\u00e4 miss\u00e4 perfektionistisiin huoliin viitataan usein \u201dhaitallisena perfektionismina\u201d, kuvataan perfektionistisia pyrkimyksi\u00e4 toisinaan \u201dhy\u00f6dyllisen\u00e4 perfektionismina\u201d. Perfektionismi ilmi\u00f6n\u00e4 on kuitenkin kokonaisuudessaan paljon t\u00e4t\u00e4 monimutkaisempi. Tutkimustulokset perfektionististen pyrkimysten hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 ovat ristiriitaisia. Aiheesta on tehty kattava meta-analyyttinen tutkimus viimeksi vuonna 2018, jolloin Hill tutkimusryhmineen p\u00e4\u00e4tyi toteamaan, ett\u00e4 perfektionistiset pyrkimykset voivat parhaimmillaan olla urheilijoille eritt\u00e4in energisoivia ja niist\u00e4 voi jopa tietyiss\u00e4 olosuhteissa olla hy\u00f6ty\u00e4 suorituskyvylle, mutta ne saattavat my\u00f6s salakavalilla tavoilla pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 altistaa urheilijoita ik\u00e4ville psykologisille vaikutuksille.<\/p>

Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan my\u00f6s Dami\u00e1n N\u00fa\u00f1ez kollegoineen (2024) toteavat,
ett\u00e4 perfektionismilla voi olla sek\u00e4 kielteisi\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia ainakin urheilusuorituksiin. Heid\u00e4n mukaansa tulevaisuuden tutkimuksessa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin t\u00e4t\u00e4 urheilusuoritusten ja perfektionismin v\u00e4list\u00e4 suhdetta sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 interventioita, jotka voisivat suojata urheilijoilta perfektionismin haitallisilta vaikutuksilta.
My\u00f6s Hill kollegoineen (2018) suosittelevat erityisesti pitkitt\u00e4istutkimusten tekemist\u00e4 perfektionismiin liittyvien muuttujien v\u00e4lisist\u00e4 monimutkaisista vuorovaikutussuhteista, jotta
ilmi\u00f6t\u00e4 ja sen vaikutuksia urheilijoiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pystytt\u00e4isiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Itsekriittisyys ja perfektionismi\n<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Itsekriittisyys ja h\u00e4pe\u00e4 on tutkimuksissa liitetty perfektionismiin ja ne voivat yhdess\u00e4 perfektionististen piirteiden kanssa muodostaa erityisen vahingollisen yhdistelm\u00e4n ihmisen hyvinvoinnin kannalta (Matos & Stendl, 2020). Erityisesti sellaiset perfektionistiset piirteet, joihin liittyy runsaasti itsekritiikki\u00e4, on tutkimuksissa johdonmukaisesti yhdistetty my\u00f6s v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon (Linnett & Kibowski, 2020). Vaikuttaa loogiselta, ett\u00e4 runsaasti perfektionistisia huolia omaavien henkil\u00f6iden voi olla hankalaa kokea my\u00f6t\u00e4tuntoa itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Kiinnostavaa on kuitenkin se, ett\u00e4 perfektionistiset pyrkimykset ja erinomaisuuden tavoittelu vaikuttaisivat olevan yhteydess\u00e4 alentuneeseen itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon tuomitsevien ajatusten, tunteiden ja toiminnan kautta (Linnett & Kibowski, 2020).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Henkil\u00f6ill\u00e4, jotka kokevat heid\u00e4n todellisten kykyjens\u00e4 olevan ristiriidassa \u201cihannemin\u00e4ns\u00e4\u201d kanssa, on huomattu olevan enemm\u00e4n itsekriittisi\u00e4 automaattisia ajatuksia, jotka heijastavat perfektionistisia teemoja (Hewitt ym., 2003). Vaikka perfektionistisia huolia omaavat henkil\u00f6t ovatkin tutkimustulosten valossa erityisen alttiita ep\u00e4onnistumisten her\u00e4tt\u00e4m\u00e4lle psyykkiselle ahdingolle, huomauttavat White kollegoineen (2020), ett\u00e4 itsekritiikki on saattanut kehitty\u00e4 palvelemaan
tietty\u00e4 tarkoitusta ja sill\u00e4 voi olla oma funktionsa esimerkiksi henkil\u00f6n tunteidens\u00e4\u00e4telyn
kannalta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi perfektionistisiin huoliinkin liittyvien itsekriittisten ajatusten
haitallisuus m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy sen kontekstin perusteella, jossa se esiintyy, sek\u00e4 sen perusteella,
kuinka henkil\u00f6 suhtautuu ajatuksiinsa. Itsekriittisten ajatusten l\u00e4sn\u00e4olo ei itsess\u00e4\u00e4n ole
haitallista, vaan pikemminkin j\u00e4ykk\u00e4 suhtautuminen niihin voi rajoittaa henkil\u00f6n kyky\u00e4 tilanteen kannalta tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja osoittautua vahingolliseksi (White ym., 2020).<\/p>

My\u00f6s Linnett ja Kibowski (2020) pohtivat, ett\u00e4 tietyiss\u00e4 tilanteissa tuomitsevat ajatukset itse\u00e4
kohtaan voidaan n\u00e4hd\u00e4 adaptiivisena k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4, esimerkkin\u00e4 tilanteet, joissa
selviytyminen edellytt\u00e4\u00e4 itsehavainnointia, tunnollisuutta ja ongelmanratkaisua. T\u00e4llaisiassa tilanteissa perfektionistiset ajatuskulut voivat olla hy\u00f6dyllisi\u00e4kin. Perfektionististen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien ja niihin liittyvien itsekriittisten ajatusten vahingollisuus, tai jopa hy\u00f6dyllisyys, saattaakin liitty\u00e4 voimakkaasti
siihen, kuinka kuinka j\u00e4yk\u00e4sti tai joustavasti henkil\u00f6 kykenee suhtautumaan tilanteessa her\u00e4\u00e4viin reaktioihinsa.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Suojaava itsemy\u00f6t\u00e4tunto?<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

My\u00f6t\u00e4tunto voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 herkkyydeksi havaita k\u00e4rsimyst\u00e4 itsess\u00e4 tai muissa yhdistettyn\u00e4 pyrkimykseen lievitt\u00e4\u00e4 ja ehk\u00e4ist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 (Gilbert ym., 2017). T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan my\u00f6t\u00e4tunto koostuu siis kahdesta osa-alueesta, joista toinen liittyy kykyyn havaita k\u00e4rsimyst\u00e4 ja toinen aktiiviseen toimintaan sen lievitt\u00e4miseksi. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna itsemy\u00f6t\u00e4tunto on siis kyky\u00e4 huomata, kun itsell\u00e4 on paha olla, sek\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin halua pysty\u00e4 auttamaan ja lohduttamaan itse\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa.<\/p>

Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 siit\u00e4, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunto suojaa mielenterveytt\u00e4 perfektionistisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikutuksilta, on viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntynyt (Barnett & Sharp, 2016; Mehr & Adams, 2016; Ferrari ym., 2018; Bergunde ym., 2020). Tutkimuksissa on havaittu itsemy\u00f6t\u00e4tunnon positiivisesti ennustavan my\u00f6s subjektiivista hyvinvoinnin kokemusta perfektionistisilla henkil\u00f6ill\u00e4 (Stoeber ym., 2020).<\/p>

Ongin ja kumppaneiden (2021) tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 etenkin henkil\u00f6ill\u00e4, joilla oli
paljon tai keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 enemm\u00e4n perfektionismia, psykologinen joustavuus ja itsemy\u00f6t\u00e4tunto puskuroivat sen negatiivisia vaikutuksia liittyen el\u00e4m\u00e4nlaatuun ja oireiden aiheuttamaan toimintahaittaan. Tutkimuksessa ei yll\u00e4tt\u00e4en l\u00f6ydetty yhteytt\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunnon ja osallistujien raportoiman psykologisen k\u00e4rsimyksen v\u00e4lill\u00e4. Tutkijat pohtivat l\u00f6yd\u00f6ksen sopivan hyvin my\u00f6t\u00e4tuntokeskeiseen n\u00e4k\u00f6kulmaan, jossa k\u00e4rsimys ja vaikeat olotilat n\u00e4hd\u00e4\u00e4n normaaleina reaktioina yhteiskunnan odotuksiin ja osana yleisinhimillist\u00e4 kokemusmaailmaa. Itsemy\u00f6t\u00e4tuntoinen suhtautuminen saattaa siis auttaa perfektionistisia piirteit\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 omaavia henkil\u00f6it\u00e4 suhtautumaan empaattisemmin ja v\u00e4hemm\u00e4n tuomitsevasti ep\u00e4onnistumisiin, ja mahdollistaa n\u00e4iden her\u00e4tt\u00e4mien tunnekokemusten kanavoimisen hy\u00f6dyllisemmin esimerkiksi arvojen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan (Ong ym., 2021).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Vaikka aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole pystytty toteamaan, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunto suojaisi perfektionistisia henkil\u00f6it\u00e4 psykologiselta
k\u00e4rsimykselt\u00e4, on tuoreessa tutkimuksessa (With ym., 2024) havaittu, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntotaitojen harjoittelu alentaa perfektionististen
henkil\u00f6iden alttiutta kokea stressiin, ahdistukseen ja masennukseen liittyvi\u00e4 oireita. Kuten aikaisemmin todettiin, on etenkin paljon itsekriittisi\u00e4 ajatuksia omaavien perfektionististen
henkil\u00f6iden kuitenkin usein muita hankalampaa suhtautua my\u00f6t\u00e4tuntoisesti itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Olisikin erityisen arvokasta saada tutkimustietoa siit\u00e4, kuinka itsemy\u00f6t\u00e4tunnon lis\u00e4\u00e4miseen sek\u00e4 itsekriittisiin ajatuksiin, h\u00e4pe\u00e4\u00e4n ja tunteidenk\u00e4sittelytaitojen harjaannuttamiseen kohdistetut interventiot voisivat hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joilla on runsaasti perfektionistisia piirteit\u00e4 (Matos & Steindl, 2020).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Itsemy\u00f6t\u00e4tunto urheilussa<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Urheiluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4kin itsemy\u00f6t\u00e4tunnon vaikutuksia on viime vuosina tutkittu suhteellisen laajasti. Itsemy\u00f6t\u00e4tunnosta kilpaurheilukonteksteissa on tehty jo kaksi kirjallisuuskatsausta (R\u00f6thlin ym., 2019; Cormier ym., 2023), joissa painotetaan, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunnon k\u00e4site jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on harvalle urheilijalle tuttu. Keskusteltaessa itsemy\u00f6t\u00e4tunnosta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 urheilijoille
tuttua sanastoa ja k\u00e4sitteellist\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti, mit\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunnolla tarkoitetaan ja mit\u00e4 sill\u00e4 ei tarkoiteta.<\/p>

Tutkimustulosten valossa itsemy\u00f6t\u00e4tunnosta n\u00e4ytt\u00e4isi olevan paljon hy\u00f6ty\u00e4 urheilijoille. Itsemy\u00f6t\u00e4tunto yhdistet\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti urheilijoiden hyvinvointiin (mm. Ferguson ym., 2014; Ferguson ym., 2015; Jeon, Lee & Kwon, 2016; Zessin ym., 2015). Itsemy\u00f6t\u00e4tunnolla vaikuttaa olevan my\u00f6s positiivinen yhteys moniin
hy\u00f6dyllisin\u00e4 n\u00e4htyihin psykologisiin tekij\u00f6ihin kuten arvostukseen omaa kehoa kohtaan (Adam, Kowalski, ym., 2021; Eke ym., 2020), itsetuntoon (Alipour Ataabadi ym., 2022; Ceccarelli ym., 2019; Reis ym., 2015), motivaatioon (Barczak & Eklund, 2020), itseluottamukseen (Doorley ym., 2022; Mohebi ym., 2019) sek\u00e4 itsens\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n (Ferguson, Adam ym., 2022).<\/p>

Doorley kollegoineen (2022) toteavat itsemy\u00f6t\u00e4tunnon olevan yhteydess\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 parempaan suoritustasoon sellaisina p\u00e4ivin\u00e4, kun taustalla on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 huonompia suorituksia. Monen urheilijan n\u00e4k\u00f6kulmasta houkuttelevana saattaa my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tutkimustulos, jonka mukaan itsemy\u00f6t\u00e4tunto vaikuttaisi olevan yhteydess\u00e4 flow\u2019n kokemuksiin urheilussa (Lyon & Plisco, 2020). Ottaen huomioon kilpaurheilukontekstien vaativuuden, on lohdullista lukea tutkimuksesta, jossa on havaittu itsemy\u00f6t\u00e4tunnon olevan yhteydess\u00e4 urheilijoiden taipumukseen etsi\u00e4 tukea muilta (Wasylkiw & Clairo, 2018).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Itsemy\u00f6t\u00e4tuntoisilla urheilijoilla vaikuttaisi olevan v\u00e4hemm\u00e4n h\u00e4pe\u00e4kokemuksia ja itsens\u00e4 arvostelua (Mosewich et al., 2011) sek\u00e4 itsekritiikki\u00e4 (Reis ym., 2015; Killham ym., 2018). Itsemy\u00f6t\u00e4tuntotaitoihin keskittyv\u00e4n lyhytintervention avulla urheilijoiden murehtimista ja itsekriittisi\u00e4 reagointitapoja on my\u00f6s kyetty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n (Mosewich ym., 2013). R\u00f6thlin kollegoineen (2019) muistuttavat, ett\u00e4 tutkimustulos viittaa siihen, ett\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tunto on harjoiteltavissa oleva taito, jonka avulla urheilijoiden on mahdollista oppia suhtautumaan toimivammin kohtaamiinsa ep\u00e4onnistumisiin ja vastoink\u00e4ymisiin.\u00a0<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ensimm\u00e4inen ja edelleen yksi ainoista tutkimuksista liittyen urheilijoiden perfektionistisiin pyrkimyksiin ja huoliin sek\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon suhtautumistapana on Lizmoren ja kollegoiden vuonna 2017 tekem\u00e4 tutkimus, jossa selvitettiin perfektionistisen reaktiivisuuden (Flett & Hewitt, 2016) n\u00e4k\u00f6kulmasta, reagoivatko urheilijat omaan ep\u00e4onnistumiseensa my\u00f6t\u00e4tuntoisesti, optimistisesti, pessimistisesti vai murehtien. Perfektionistiset huolet liittyiv\u00e4t tutkimustulosten mukaan selke\u00e4sti pessimistiseen suhtautumistapaan ep\u00e4onnistumisia kohtaan sek\u00e4 murehtimiseen, kun taas perfektionistisilla pyrkimyksill\u00e4 oli n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa positiivinen yhteys itsemy\u00f6t\u00e4tuntoiseen ja optimistiseen suhtautumistapaan. Tutkijoiden (Lizmore ym., 2017) mukaan n\u00e4ill\u00e4 tutkimustuloksilla saattaa olla t\u00e4rkeit\u00e4 implikaatioita urheilijoiden resilienssin kannalta.\u00a0<\/p>

Vaikka perfektionismi on tuttu ilmi\u00f6 urheiluyhteis\u00f6iss\u00e4 ja tutkimustakin perfektionismista urheilukonteksteissa l\u00f6ytyy jo runsaasti, on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka niukasti maailmanlaajuisesti l\u00f6ytyy tutkimustietoa perfektionismiin liittyvist\u00e4 psykologisista riskitekij\u00f6ist\u00e4 tai sen haitallisilta vaikutuksilta suojaavista tekij\u00f6ist\u00e4. Kilpaurheilijoiden itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon keskittyv\u00e4ss\u00e4 katsauksessaan R\u00f6thlin tutkimusryhmineen (2019) painottaa teoreettisen tiedon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 pitkitt\u00e4istutkimusten keinoin, jotta voitaisiin paremmin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin itsemy\u00f6t\u00e4tunto on hy\u00f6dyllist\u00e4 urheilijoille. Lis\u00e4ksi
interventiotutkimukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4. My\u00f6s Hill, Mallinson-Howard ja Jowett (2018) korostavat perfektionismia ja urheilua k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 meta-analyyttisessa katsauksessaan, ett\u00e4 maailmassa on vain kourallinen interventiotutkimuksia, jotka keskittyv\u00e4t perfektionistiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen urheilukonteksteissa. N\u00e4m\u00e4 tutkimukset ovat tarjonneet arvokasta tietoa perfektionististen urheilijoiden kanssa ty\u00f6skenteleville ammattilaisille. Hill kollegoineen (2024) ovat my\u00f6s tuoreessa perfektionismin kahteen osa-alueeseen keskittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessaan todenneet, ett\u00e4 perfektionismilla on urheilussa niin monimutkaiset vaikutussuhteet, ett\u00e4 tulevaisuudessa pitkitt\u00e4istutkimusten tekeminen tulisi priorisoida, jotta ilmi\u00f6t\u00e4 voitaisiin paremmin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Tutkimus kilpaurheilijoiden perfektionismista ja itsemy\u00f6t\u00e4tunnosta\n<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Perfektionismi on yleist\u00e4 kilpaurheilukonteksteissa. Vaativat kilpaurheilukontekstit vahvistavat kuitenkin helposti j\u00e4ykk\u00e4\u00e4 ja toimimatonta perfektionistista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja voivat lis\u00e4t\u00e4 mielenterveysongelmien riski\u00e4. Mik\u00e4 sitten suojaa ja auttaa kilpaurheilijaa kehittym\u00e4\u00e4n toimivasti ja tehokkaasti korkeiden tavoitteiden mainingeissa? Mik\u00e4 taas jumittaa kehittymist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 ongelmien syntymiselle? Kuinka n\u00e4ihin tekij\u00f6ihin voisi vaikuttaa, jotta urheilusta ei tulisi kitker\u00e4\u00e4 pakkopullaa?<\/p>

Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Liikuntatieteellisess\u00e4 tiedekunnassa on k\u00e4ynniss\u00e4 urheilupsykologian alan tutkimus, jonka tavoitteena on tutkia suomalaisten kilpaurheilijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavia psykologisia tekij\u00f6it\u00e4 ja ker\u00e4tyn tiedon pohjalta kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntokeskeist\u00e4 lyhytinterventiota kilpaurheilijoiden psykologisen hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi. Tutkimuksessa validoidaan my\u00f6s
perfektionismiin, h\u00e4pe\u00e4ajatuksiin, itsekriittisiin ajatuksiin reagoimiseen sek\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon ja itsemy\u00f6t\u00e4tunnon pelkoihin liittyvi\u00e4 mittareita, joiden avulla on mahdollista tunnistaa sellaisia kilpaurheilijoita, joilla voi olla suurempi riski mielenterveyden ongelmien kehittymiseen haitallisen perfektionistisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vuoksi. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n siis lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niin teoreettista kuin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sovellettavaakin tutkimustietoa tekij\u00f6ist\u00e4 tai taidoista, jotka voivat suojata kilpaurheilijoita perfektionismin haitallisilta vaikutuksilta.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Tutkimuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa on kehitetty tutkimuksiin perustuvia itsearviointilomakkeita ja ker\u00e4tty laaja (n\u2248700) kyselyaineisto eri laji- ja sarjataustoista olevilta yli 15-vuotiailta suomalaisilta kilpaurheilijoilta. Aineistosta tutkitaan perfektionismiin,
itsemy\u00f6t\u00e4tuntoon ja psykologiseen k\u00e4rsimykseen liittyvien muuttujien yhteyksi\u00e4. Tutkimuksen toisessa vaiheessa pyrit\u00e4\u00e4n syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n teoreettista ymm\u00e4rryst\u00e4 muuttujien v\u00e4lisist\u00e4 yhteyksist\u00e4 kolme kertaa kilpailukauden aikana ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pitkitt\u00e4isaineiston avulla.<\/p>

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa pilotoidaan 6-viikkoista, alun perin opettajille kehitetty\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntokeskeist\u00e4 valmennusinterventiota (Compassionate Mind Training, CMT-T; Matos ym., 2022) muokaten sit\u00e4 sellaiseksi matalan kynnyksen ty\u00f6kaluksi, josta haittaavaa perfektionistista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 omaavat kilpaurheilijat voisivat hy\u00f6ty\u00e4. Tavoitteena on ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 urheilijoille niin yleisen perfektionismin haittoja ohjaamalla heit\u00e4 itsemy\u00f6t\u00e4tuntotaitojen harjoitteluun.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Urheilijoiden terveys on itseisarvo<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Urheilijoiden psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyv\u00e4t aihepiirit ovat viime aikoina nousseet voimakkaasti esiin niin Suomen mediassa kuin kansainv\u00e4lisestikin. Urhei-
lijoiden jakamat kokemukset sek\u00e4 vaikeista hetkist\u00e4 ett\u00e4 tuen etsimisest\u00e4 auttavat rikko-
maan stigmaa, jota urheilumaailmassa, kuten muutenkin yhteiskunnassamme, on edelleen suhteessa mielenterveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin j\u00e4rkkymiseen. Mielenterveyteen liittyvist\u00e4 teemoista keskustelu kilpaurheiluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 voidaan kuitenkin edelleen kokea h\u00e4mment\u00e4v\u00e4ksi, vaikka keskustelun aiheena eiv\u00e4t olisikaan mielenterveyden haasteet.<\/p>\n

Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n (WHO, 2021) m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan mielenterveys on hyvinvoin-
nin tila, jossa yksil\u00f6 tiedostaa omat kykyns\u00e4, pystyy selviytym\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvista haas-
teista, ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ja ottamaan osaa yhteis\u00f6ns\u00e4 toimintaan. Mielenterveys on oleellinen osa kokonaisterveytt\u00e4, joka muodostuu niin fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 kuin sosiaalisestakin hyvinvoinnista. Terveys ei siis ole vain sairauden puuttumista, vaan maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6nkin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t painottavat kokonaisvaltaista hyvinvointia, itsetuntemusta, toimintakyky\u00e4 omassa yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4 to-
siasiaa, ett\u00e4 haasteet kuuluvat el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kokonaisvaltaista terveytt\u00e4 on urheilumaailmassa viime vuosina alettu arvostaa. Ymm\u00e4r-
ret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 terve ja hyvinvoiva urheilija on my\u00f6s suorituskykyinen urheilija. Terveys on kuitenkin itseisarvo, ei vain parempaan suorituskykyyn pyrkimisen v\u00e4line. Jokainen kilpaurheilija on samalla my\u00f6s ihminen ja ansaitsee huolenpitoa ja oikea-aikaista tukea niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin terveyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi, jotta el\u00e4m\u00e4, johon urheilukin kuuluu, voisi tuntua merkitykselt\u00e4.<\/p>\n

Meill\u00e4 urheilun saralla toimivilla ammattilaisilla on mahdollisuus vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kuvat: Pixabay<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Adam, M. E. K., Kowalski, K. C., Duckham, R., Ferguson, L. J., & Mosewich, A. D. (2021). Self-compassion plays a role in Canadian women athletes\u2019 body appreciation and intuitive eating: A mixed methods approach. International Journal of Sport Psychology, 52, 287\u2013309. https:\/\/doi-org.ezproxy.jyu.fi\/10.7352\/IJSP.2021.52.287<\/a><\/p>\n

Alipour Ataabadi, Y., Cormier, D. L., Kowalski, K. C., Oates, A. R., Ferguson, L. J., & Lanovaz, J. L. (2022).The associations among self-compassion, self-esteem, self-criticism, and concern over mistakes inresponse to biomechanical feedback in athletes. Frontiers in Sports and Active Living, 4, Article868576. https:\/\/doi.org\/10.3389\/fspor.2022.868576<\/a><\/p>\n

Barczak, N., & Eklund, R. C. (2020-03-03). The moderating effect of self-compassion on relationships between performance and subsequent coping and motivation. International journal of sport and exercise
psychology, 18(2), 256-268. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1612197X.2018.1511620<\/a><\/p>\n

Barnett, M. D., & Sharp, K. J. (2016). Maladaptive perfectionism, body image satisfaction, and disordered eating behaviors among U.S. college women: The mediating role of self-compassion. Personality and individual differences, 99, 225-234. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.paid.2016.05.004<\/a><\/p>\n

Bergunde, L., & Dritschel, B. (2020). The shield of self-compassion: A buffer against disordered eating risk from physical appearance perfectionism. PloS one, 15(1),e0227564. https:\/\/doi.org\/10.1371\/journal.pone.0227<\/a>
564<\/p>\n

Blankstein, K. R., & Dunkley, D. M. (2002). Evaluative concerns, self-critical, and personal standards perfectionism: A structural equation modeling strategy. Teoksessa G. L. Flett & P. L. Hewitt
(Toim.), Perfectionism: Theory, research, and treatment (pp. 285\u2013315). American Psychological Association. https:\/\/doi.org\/10.1037\/10458-012<\/a><\/p>\n

Ceccarelli, L. A., Giuliano, R. J., Glazebrook, C. M., & Strachan, S. M. (2019-07-05). Self-Compassion and Psycho-Physiological Recovery From Recalled Sport Failure. Frontiers in psychology, 10, 1564.
https:\/\/doi.org\/10.3389\/fpsyg.2019.01564<\/a><\/p>\n

Cormier, D. L., Kowalski, K. C., Ferguson, L. J., Mosewich, A. D., McHugh, T. F., & R\u00f6thlin, P. (2023). Self-compassion in sport: A scoping review. International review of sport and exercise psychology, ahead-of-
print(ahead-of-print),1-40. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1750984X.2022.2161064<\/a><\/p>\n

Ong, C. W. , Lee, E. B. , Petersen, J. M. , Levin, M. E. , & Twohig, M. P. (2021). Is perfectionism always unhealthy? Examining the moderating effects of psychological flexibility and self-compassion. J Clin Psychol, 77, 2576\u20132591. https:\/\/doi-org\/10.1002\/jclp.23187<\/a><\/p>\n

Pereira, A. T., Brito, M. J., Caba\u00e7os, C., Carneiro, M., Carvalho, F., Man\u00e3o, A., . . . Macedo, A. (2022). The Protective Role of Self-Compassion in the Relationship between Perfectionism and Burnout in Portuguese
Medicine and Dentistry Students. International journal of environmental research and public health, 19(5), 2740. https:\/\/doi.org\/10.3390\/ijerph19052740<\/a><\/p>\n

Reardon, C. L., Hainline, B., Aron, C. M., Baron, D., Baum, A. L., Bina, A., . . . Engebretsen, L. (2019). Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement. British journal of sports medicine, 53(11), 667-699.<\/p>\n

Reis, N. A., Kowalski, K. C., Ferguson, L. J., Sabiston, C. M., Sedgwick, W. A., & Crocker, P. R. (2015-03). Self-compassion and women athletes’ responses to emotionally difficult sport situations: An evaluation of a brief induction. Psychology of sport and exercise, 16, 18-25. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.psychsport.2014.08.011<\/a><\/p>\n

Rh\u00e9aume, J., Ladouceur, R., & Freeston, M. H. (2000-03-01). The prediction of obsessive\u2013compulsive tendencies: Does perfectionism play a significant role? Personality and individual differences, 28(3), 583-592. https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0191-8869(99)00121-X<\/a><\/p>\n

Rice, K. G., Ashby, J. S., & Slaney, R. B. (1998). Self-Esteem as a Mediator Between Perfectionism and Depression: A Structural Equations Analysis. Journal of counseling psychology, 45(3), 304-314. https:\/\/doi.org\/10.1037\/0022-0167.45.3.304<\/a><\/p>\n

R\u00f6thlin, P., Stephan Horvath, S. & Birrer, D. (2019). Go soft or go home? A review of empirical studies on the role of self-compassion in the competitive sport setting. Current Issues in Sport Science, 4, . https:\/\/doi.org\/10.15203\/CISS_2019.013<\/a><\/p>\n

Smith, M. M., Sherry, S. B., Rnic, K., Saklofske, D. H., Enns, M. & Gralnick, T. (2016). Are Perfectionism Dimensions Vulnerability Factors for Depressive Symptoms After Controlling for Neuroticism? A Meta-analysis of 10 Longitudinal Studies. European journal of personality, 30(2), 201-212.<\/p>\n

Stanger, N., Jowett, G. E., Kaiseler, M., & Williams, T. L. (2024). Linking Perfectionism with Moral Behaviors in Sport: The Mediating Role of Burnout and Moral Disengagement. Research quarterly for exercise and sport, 95(3), 646-655. https:\/\/doi.org\/10.1080\/02701367.2023.2294096<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Dami\u00e1n N\u00fa\u00f1ez, E. F., Soria Villanueva, L. M., Tejada Mendoza, M. A., Alcoser, S. D. I., Garay, J. P. P., & Hern\u00e1ndez-V\u00e1squez, R. (2024-02-01). Perfectionism as a Paradoxical Factor in Sport and Exercise Performance: An Umbrella Review. Iranian journal of psychiatry, 19(2),
247-254. https:\/\/doi.org\/10.18502\/ijps.v19i2.15111<\/a><\/p>\n

Doorley, J. D., Kashdan, T. B., Weppner, C. H., & Glass, C. R. (2022-01). The effects of self-compassion on daily emotion regulation and performance rebound among college athletes: Comparisons with confidence, grit, and hope. Psychology of sport and exercise, 58, 102081.
https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.psychsport.2021.102081<\/a><\/p>\n

Eke, A. O., Adam, M. E. K., Kowalski, K., & Ferguson, L. (2020). Narratives of adolescent women ath-letes\u2019 body self-compassion, performance and emotional well-being. Qualitative Research in Sport,Exercise and Health, 12(2), 175\u2013191.
https:\/\/doi.org\/10.1080\/2159676X.2019.1628805<\/a><\/p>\n

Ferguson, L. J., Adam, M. E. K., Gunnell, K. E., Kowalski, K. C., Mack, D. E., Mosewich, A. D., & Murphy, N.(2022). Self-compassion or self-criticism? Predicting women athletes\u2019 psychological flourishing insport in Canada. Journal of Happiness Studies, 23(5), 1923\u20131939. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s10902-021-00483-1<\/a><\/p>\n

Ferguson, L. J., Kowalski, K. C., Mack, D. E., & Sabiston, C. M. (2014). Exploring self-compassion and eudaimonic well-being in young women athletes. Journal of Sport & Exercise Psychology, 36(2), 203\u2013216.
https:\/\/doi:10.1123\/jsep.2013-0096<\/a><\/p>\n

Ferguson, L. J., Kowalski, K. C., Mack, D. E., & Sabiston, C. M., (2015). Self-compassion and eudaimonic well-being during emotionally difficult times in sport. Journal of Happiness Studies, 16(5), 1263\u20131280. https:\/\/doi:10.1007\/s10902-014-9558-8<\/a><\/p>\n

Ferrari, M., Yap, K., Scott, N., Einstein, D. A., & Ciarrochi, J. (2018). Self-compassion moderates the perfectionism and depression link in both adolescence and adulthood. PloS one, 13(2), e0192022.
https:\/\/doi.org\/10.1371\/journal.pone.0192022<\/a><\/p>\n

Flett, G. L., & Hewitt, P. L. (2005). The Perils of Perfectionism in Sports and Exercise. Current directions in psychological science : a journal of the American Psychological Society, 14(1), 14-18. https:\/\/doi.org\/10.1111\/j.0963-7214.2005.00326.x<\/a><\/p>\n

Flett, G. L., & Hewitt, P. L. (2014). \u201cThe perils of perfectionism in sports\u201d revisited: Toward a broader understanding of the pressure to be perfect and its impact on athletes and dancers. International Journal of Sport
Psychology, 45, 395e407. http:\/\/dx.doi.org\/10.7352\/IJSP2014.45.395.<\/a><\/p>\n

Flett, G. L., & Hewitt, P. L. (2016). Reflections on perfectionism and the pressure to be perfect in athletes, dancers and exercisers. In A. P. Hill (Ed.), The psychology of perfectionism in sport, dance and exercise (pp.
296e319). New York: Routledge.<\/p>\n

Stoeber, J., & Otto, K. (2006). Positive Conceptions of Perfectionism: Approaches, Evidence, Challenges. Personality and social psychology review, 10(4), 295-319. https:\/\/doi.org\/10.1207\/s15327957pspr1004_2<\/a><\/p>\n

Stoeber, J. (2011). The dual nature of perfectionism in sports: Relationships with emotion, motivation, and performance. International review of sport and exercise psychology, 4(2), 128-145. https:\/\/doi.org\/10.1080\/1750984X.2011.604789<\/a><\/p>\n

Stoeber, J., Lalova, A. V., & Lumley, E. J. (2020). Perfectionism, (self-)compassion, and subjective well-being: A mediation model. Personality and individual differences, 154, 109708. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.paid.2019.109708<\/a><\/p>\n

Stumpf, H., & Parker, W. D. (2000). A hierarchical structural analysis of perfectionism and its relation to other personality characteristics. Personality and individual differences, 28(5), 837-852. https:\/\/doi.org\/10.1016\/S0191-8869(99)00141-5<\/a><\/p>\n

Terry-Short, L. A., Owens, R. G., Slade, P. D., & Dewey, M. E. (1995). Positive and Negative Perfectionism. Personality & Individual Differences, 18, 663\u2013668.<\/p>\n

Wasylkiw, L., & Clairo, J. (2018-04). Help Seeking in Men: When Masculinity and Self-Compassion Collide. Psychology of men & masculinity, 19(2), 234-242. https:\/\/doi.org\/10.1037\/men0000086<\/a><\/p>\n

With, S., Beno\u00eet, A., & Gaudreau, P. (2024). Self-Compassion as a Moderator in the Relationships of Excellencism and Perfectionism with Indicators of Mental Health. Mindfulness, 15(7), 1650-1664. https:\/\/doi.org\/10.1007\/s12671-024-02388-5<\/a><\/p>\n

White, R. G., Larkin, P., McCluskey, J., Lloyd, J., & McLeod, H. J. (2020). The development of the \u2018Forms of Responding to Self-Critical Thoughts Scale\u2019 (FoReST). Journal of contextual behavioral science, 15, 20-29. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.jcbs.2019.11.003<\/a><\/p>\n

World Health Organization. (2013) Comprehensive mental health action plan 2013\u20132030. Geneva: World Health Organization; 2021. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.<\/p>\n

Zessin, U., Dickh\u00e4user, O., & Garbade, S. (2015). The Relationship Between Self-Compassion and Well-Being: A Meta-Analysis. Applied psychology : health and well-being, 7(3), 340-364. https:\/\/doi.org\/10.1111\/aphw.12051<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanna Turakka, LitM, KM, kouluttajapsykoterapeutti, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Kilpaurheilu antaa ja vaatii. Se tarjoaa mahdollisuuden laajaan kirjoon kokemuksia, taitojen oppimista ja tunteita. Huipulle p\u00e4\u00e4seminen kilpaurheilussa vaatii tavoitteellista harjoittelua ja parempiin suorituksiin pyrkiminen on luonnollinen osa kilpaurheilijan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Vertailua omiin jamuiden urheilijoiden suorituksiin ei voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, onhan se osa pelin henke\u00e4, jopa ty\u00f6kalu treeniohjelman rakentamiseen. On siis ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-2536","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized-fi","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2536"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2555,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2536\/revisions\/2555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}