{"id":2401,"date":"2025-11-19T10:04:27","date_gmt":"2025-11-19T10:04:27","guid":{"rendered":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/?p=2401"},"modified":"2025-11-19T10:23:31","modified_gmt":"2025-11-19T10:23:31","slug":"jasenartikkelimaistiainen-mielenterveysriskien-seulonta-mielialaprofiloinnilla-suomalaisessa-urheilija-ja-ei-urheilijavaestossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/fi\/jasenartikkelimaistiainen-mielenterveysriskien-seulonta-mielialaprofiloinnilla-suomalaisessa-urheilija-ja-ei-urheilijavaestossa\/","title":{"rendered":"J\u00e4senartikkelimaistiainen: Mielenterveysriskien seulonta mielialaprofiloinnilla suomalaisessa urheilija- ja ei-urheilijav\u00e4est\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Reko Luojum\u00e4ki ja Montse Ruiz<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\n\t\t\t\t\t\t<\/span>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Johdanto<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Mielenterveyteen, erityisesti urheilun kontekstissa, on viime vuosina kiinnitetty yh\u00e4 enemm\u00e4n
huomiota. Suomessa terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 on priorisoinut mielenterveyden hoitoa, ja Kaski
ym. (2020) on ehdottanut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 urheilijoiden keskuudessa, koska
mielenterveysongelmien esiintyvyys on korkeampi. Suomen liikuntatieteellisen seuran tekem\u00e4n
kyselyn mukaan 259 nykyisest\u00e4 ja entisest\u00e4 huippu-urheilijasta 23 % on kokenut masennusoireita,
36 % ahdistusta, 17 % sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja 61 % on kokenut traumaattisia kokemuksia. Vain rajallinen
m\u00e4\u00e4r\u00e4 tutkimuksia on tutkinut suomalaisten urheilijoiden mielenterveytt\u00e4, ja ne ovat usein
k\u00e4ytt\u00e4neet yhdistelm\u00e4\u00e4 psykometrisi\u00e4 diagnostisia ty\u00f6kaluja sek\u00e4 englanniksi ett\u00e4 suomeksi (Kaski
ym., 2020). My\u00f6s validoimattomia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 mielialamittareista on k\u00e4ytetty suomenkielisiss\u00e4
tutkimuksissa jonkin verran (Hulmi ym., 2017). T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tieteellisesti validoitua mittaria
urheiluun liittyvien mielenterveysoireiden arvioimiseksi suomeksi ei ole kehitetty, mik\u00e4 saattaa
osittain selitt\u00e4\u00e4 pienen m\u00e4\u00e4r\u00e4n alueella tehtyj\u00e4 tutkimuksia.<\/p>

Mielialojen ja mielenterveyden v\u00e4linen yhteys ilmenee urheilussa ja liikunnassa sek\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4
el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Mieliala m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yleisesti vaihtelevana tunteiden ja tuntemusten kokonaisuutena,
joka vaihtelee kestoltaan ja intensiteetilt\u00e4\u00e4n (Terry & Parsons-Smith, 2021). Mielialoilla on l\u00f6ydetty
yhteyksi\u00e4 psykiatrisiin h\u00e4iri\u00f6ihin, ja siksi mielentutkimus voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 mahdollisten
mielenterveyden ennaltaehk\u00e4isevien toimien kannalta. Mieliprofilointi on menetelm\u00e4, jolla
kuvataan yleisesti esiintyvi\u00e4 mielentilojen ja mielialojen yhdistelmi\u00e4 (Terry & Lane 2003). Sit\u00e4 on
esimerkiksi k\u00e4ytetty arvioimaan itsemurhariski\u00e4 ja seulomaan post-traumaattisia stressih\u00e4iri\u00f6t\u00e4.
Lis\u00e4ksi ryhmien vertailut ovat osoittaneet yleisi\u00e4 mielentilojen eroja sukupuoli-identiteetin, i\u00e4n ja
liikuntatottumusten mukaan.<\/p>

Mieliprofilointi tarkoittaa yleisesti esiintyvien mielentilojen alaluokkien yhdistelmien tai
klustereiden graafista esitt\u00e4mist\u00e4 suhteessa v\u00e4est\u00f6pohjaisiin normatiivisiin tietoihin (Terry &
Parsons-Smith, 2021). Mielialaklustereita voidaan kuvata eri menetelmill\u00e4, jotka visuaalisesti
esitt\u00e4v\u00e4t mielentilojen v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja eroja yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Brunel Mood Scale (BRUMS; Terry
& Lane, 2003), joka on lyhennetty versio Profile of Mood States (POMS; McNair et al., 1971) –
ty\u00f6kalusta, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuutta mielialojen osa-aluetta: j\u00e4nnitys, masennus, vihaisuus, virkeys, v\u00e4symys
ja h\u00e4mmentyneisyys, mielentilan arvioimiseksi ja yksil\u00f6iden luokittelemiseksi erillisiin
profiiliklustereihin. Yksi yleinen l\u00e4hestymistapa n\u00e4iden profiilien analysoimiseen on
monidimensionaalinen skaalaus klusterianalyysin avulla, jossa yksil\u00f6t luokitellaan erillisiin ryhmiin
heid\u00e4n itse raportoimiensa mielentilojen perusteella. N\u00e4m\u00e4 klusterit voidaan sitten kuvata
hajontakaavioissa tai dendrogrammeissa, korostaen eri mieliprofiilien normatiivista v\u00e4limatkaa
(Terry & Parsons-Smith, 2021). T\u00e4t\u00e4 tekniikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajasti tutkijoiden ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n
ammattilaisten toimesta, jotta ymm\u00e4rrett\u00e4isiin ja tulkittaisiin paremmin mielentilojen dynamiikkaa,
mahdollistaen tarkempia interventioita mielenterveyden edist\u00e4miseksi. Visuaalinen mallinnus voi
esimerkiksi paljastaa klustereita, joissa on korkeat j\u00e4nnityksen ja masennuksen tasot, verrattuna
toisiin, joissa on kohonnut virkeyspistem\u00e4\u00e4r\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n negatiivisia tunnetiloja.<\/p>

BRUMS (Terry & Lane, 2003) on ollut laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mielenterveysriskien seulonnassa
mielialaprofiloinnilla. Kuuden aiemmin tunnistetun mielialaklusterin \u2013 j\u00e4\u00e4vuori (iceberg),
k\u00e4\u00e4nteinen j\u00e4\u00e4vuori (inverse iceberg), k\u00e4\u00e4nteinen Everest (inverse Everest), hain ev\u00e4 (shark fin),
uponnut (submerged) ja pinta (surface) \u2013 avulla pyrit\u00e4\u00e4n arvioimaan yksil\u00f6llinen riski
mielenterveyden ongelmille (Terry & Parsons-Smith, 2021). N\u00e4ist\u00e4 parhaiten vakiintunut on
j\u00e4\u00e4vuori-profiili, joka on liitetty positiiviseen mielenterveyteen ja parantuneeseen suorituskykyyn.
J\u00e4\u00e4vuori-profiili (vihre\u00e4n\u00e4) on tunnusomainen korkealle virkeyspistem\u00e4\u00e4r\u00e4lle ja matalille pisteille
j\u00e4nnityksess\u00e4, masennuksessa, vihaisuudessa, v\u00e4symyksess\u00e4 ja h\u00e4mmentyneisyydess\u00e4. Hain ev\u00e4 –
profiili (sininen) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n taas eritt\u00e4in korkealla v\u00e4symyspistem\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, joka yhdistyy mataliin
pisteisiin muilla mielentilamittareilla. Pinta-profiili (violetti) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielentilatuloksia, jotka ovat
l\u00e4hell\u00e4 normatiivisen keskiarvon tasoa, kun taas upotettu profiili (oliivi) heijastaa matalia pisteit\u00e4
kaikilla kuudella mielentilamittarilla. K\u00e4\u00e4nteinen j\u00e4\u00e4vuori -profiili (keltainen) ja k\u00e4\u00e4nteinen Everest –
profiili (punainen) liittyv\u00e4t molemmat kohonneeseen riskiin mielenterveyden ongelmista.
K\u00e4\u00e4nteiselle j\u00e4\u00e4vuoriprofiilille on tunnusomaista matala virkeyspistem\u00e4\u00e4r\u00e4, jota seuraa korkeampia
pisteit\u00e4 muilla mielentilamittareilla. Sen sijaan k\u00e4\u00e4nteinen Everest -profiilille on luonteenomaista
eritt\u00e4in korkeat masennuksen, vihaisuuden ja h\u00e4mmentyneisyyden pisteet, keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isille tai sit\u00e4
korkeammat j\u00e4nnityksen ja v\u00e4symyksen pisteet sek\u00e4 matalat virkeyspistem\u00e4\u00e4r\u00e4t (Parsons-Smith et
al., 2017). N\u00e4m\u00e4 kuusi profiilia on tunnistettu eri kielill\u00e4 ja kulttuurillisissa konteksteissa, kuten
englanniksi, italiaksi, liettuaksi, brasilian portugaliksi ja kreikaksi (Terry & Parsons-Smith, 2021),<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Aikaisemmissa tutkimuksissa BRUMSia k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 on l\u00f6ytynyt eroja sukupuoleen, liikunnalliseen
aktiivisuuteen ja ik\u00e4\u00e4n liittyen (Terry & Parsons-Smith, 2021). Miehet raportoivat tyypillisesti
positiivisempia mielentiloja kuin naiset. T\u00e4m\u00e4 havainto on linjassa laajan Euroopan
poikkileikkaustutkimuksen kanssa,, jossa naiset raportoivat noin kaksinkertaisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n
masennusoireita verrattuna miehiin (Van de Velde et al., 2010). Lis\u00e4ksi yleisesti, fyysisesti aktiiviset
henkil\u00f6t raportoivat tyypillisesti positiivisempia mielentiloja kuin liikunnallisesti passiiviset
henkil\u00f6t. Useat kansainv\u00e4liset tutkimukset ovat osoittaneet, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta liittyy
v\u00e4hentyneeseen mielenterveyshuoleen ainakin Yhdysvalloissa ja Skandinaviassa (Chekroud ym.,
2018; Hassmen ym., 2000). Hassmen ja kollegat (2000) ovat my\u00f6s osoittaneet suomalaisessa
v\u00e4est\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6t, jotka liikkuivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi-kolme kertaa viikossa, kokevat
merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n mielenterveysoireita verrattuna niihin, jotka liikkuivat harvemmin tai
eiv\u00e4t lainkaan. Yleisesti on huomattu my\u00f6s, ett\u00e4 vanhemmilla ihmisill\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n
mielenterveyden riskitekij\u00f6it\u00e4 (Terry & Parsons-Smith, 2021). T\u00e4m\u00e4n on arveltu johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4
heille tunteiden ja mielialojen s\u00e4\u00e4telykeinot ovat paremmin vakiintuneita.<\/p>

Ihanteellisesti tutkimuksissa, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n BRUMSia, voidaan tunnistaa tekij\u00f6it\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t
mielenterveytt\u00e4, mukaan lukien liikunnan esiintyvyys ja erityyppiset liikuntamuodot, ja antaa
suosituksia eri v\u00e4est\u00f6ille. Vastavuoroisesti my\u00f6s selkeit\u00e4 mielenterveyden ongelmien riskitekij\u00f6it\u00e4
voidaan seuloa yksil\u00f6kohtaisesti BRUMSin avulla. Kyseisen tutkimuksen (Luojum\u00e4ki ym., 2024)
tarkoituksena oli suomentaa ja validoida BRUMS. K\u00e4\u00e4nnetyt psykometriset ty\u00f6kalut on validoitava
uusissa kulttuurisissa konteksteissa kieli- ja rakenteellisten erojen huomioimiseksi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4
tutkimus oli huolellisesti k\u00e4\u00e4nnetty asiantuntijoita k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4m\u00e4n kyseisen ty\u00f6kalun suomalaisen
version nimi on Finnish Mood Scale (FIMS), jonka validointia t\u00e4ss\u00e4 lyhyesti esitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Menetelm\u00e4t ja tulokset<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Osallistujat:
Osallistujat t\u00e4yttiv\u00e4t verkkokyselyn, joka koostui taustatiedoista, FIMS-kyselyst\u00e4, DASS-21
suomenkielisest\u00e4 versiosta (Sairanen ym., 2018) ja Psykobiososiaalisten tilojen mittarista (PBS-S;
Ruiz ym., 2019). Tutkimukseen osallistui yhteens\u00e4 445 suomenkielist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, joiden ik\u00e4 vaihteli
15\u201375 vuoteen (M = 35,65, SD = 13,70). Otos koostui 259 naisesta (58,2 %), 177 miehest\u00e4 (39,8 %)
ja 9 henkil\u00f6st\u00e4, jotka eiv\u00e4t halunneet ilmoittaneet sukupuoltaan (2 %). Kuusikymment\u00e4kaksi
osallistujaa (13,9 %) ilmoitti olevansa kilpaurheilijoita, 273 (61,3 %) harrastivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti
liikuntaa ja 109 (24,5 %) ei harrastanut liikuntaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Kilpaurheilijoista 4,8 % kilpaili
alueellisella tasolla, 52,4 % kansallisella tasolla ja 42,9 % kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla, ja j\u00e4\u00e4kiekko,
lentopallo ja salibandy olivat yleisimm\u00e4t lajit (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 6 osallistujaa jokaisesta lajista). Liikunnan
keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kesto (n = 117) oli 5\u201310 tuntia viikossa. Joissakin analyyseiss\u00e4 osallistujat jaettiin
fyysisesti aktiivisiin (kilpaurheilijat ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti liikuntaa harrastavat yhdistettyin\u00e4) ja passiivisiin
ryhmiin (ei harrastanut liikuntaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti) tilastollista vertailua varten.<\/p>

Faktorianalyysi:
Kuuden tekij\u00e4n oletusmalli (Kuva 2) l\u00e4hestyi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sovitusastetta (CFI = 0.907, TLI = 0.892,
RMSEA = 0.076). Muokkausindeksit osoittivat, ett\u00e4 mittausmallia voitaisiin merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa
yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaksi mittaria (katkera ja vihainen) Vihamielisyys-alamittarissa. Samoin unelias ja
v\u00e4synyt V\u00e4symys-alamittarissa sek\u00e4 h\u00e4mmentynyt ja sekaisin H\u00e4mmentyneisyys-alamittarissa
yhdistettiin mallin parantamiseksi. N\u00e4iden muokkausten j\u00e4lkeen kuuden tekij\u00e4n muokattu malli
osoitti riitt\u00e4v\u00e4n sovituksen kaikilla indekseill\u00e4 (CFI = 0.944, TLI = 0.934, RMSEA = 0.060).<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Rinnakkaisvaliditeetti:
FIMS:n, DASS-21:n ja PBS-S:n alamittareiden v\u00e4liset korrelaatiot on esitetty Taulukossa 1. Kuten
oletettu, kaikki korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitsevi\u00e4 p < 0.01 -tasolla. DASS-21:n alamittarit
osoittivat voimakkaita positiivisia korrelaatioita (r \u2265 0.50) [50] FIMS:n kolmessa alamittarissa
(H\u00e4mmentyneisyys, Masennus ja J\u00e4nnitys), sek\u00e4 keskivahvoja (r \u2265 0.30) ja voimakkaita vaikutuksia
Vihaisuus- ja V\u00e4symys -alamittareissa. Voidaan korostaa, ett\u00e4 vahvin korrelaatio (r = 0.82) oli FIMS:n
Masennus- ja DASS-21:n Masennus-alimittareiden v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi PBS-S:n Dysfunctional-alamittari
osoitti vahvan positiivisen korrelaation kaikille negatiivisesti suuntautuneille FIMS-alamittareille, ja
PBS-S:n Functional-alamittari osoitti kohtalaisen korrelaation (-0.21 \u2264 r \u2264 -0.40), negatiivisesti
suuntautuneiden FIMS-alamittareiden kanssa. FIMS:n Eloisuus korreloi voimakkaasti positiivisesti (r
= 0.68) PBS-S:n Functional-alamittarin kanssa. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tukee FIMS:n rinnakkaisvaliditeettia.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ryhmien v\u00e4liset vertailut:
MANOVAa k\u00e4ytettiin tutkimaan ryhm\u00e4eroja FIMS-vastauksissa, kun osallistujat jaettiin sukupuolen
(mies vs. nainen) ja fyysisen aktiivisuuden tason (aktiivinen vs. passiivinen) mukaan, kuten
Taulukossa 2 esitet\u00e4\u00e4n. Merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja mielialavastauksissa havaittiin sek\u00e4 sukupuolen
(Hotellingin T = 0.089, F([6, 429] = p < 0.001, \u03b72p = 0.082), joka selitti 8.2 % varianssista, ett\u00e4
fyysisen aktiivisuuden (Hotellingin T = 0.082, F([6, 437] = p < 0.001, \u03b72p = 0.076), joka selitti 7.6 %
varianssista. Miehet ilmoittivat korkeampia pisteit\u00e4 Eloisuus- ja matalampia pisteit\u00e4 Vihaisuus-,
H\u00e4mmentyneisuus-, masennus-, v\u00e4symys- ja j\u00e4nnitysalimittareissa verrattuna naisiin. T\u00e4m\u00e4 viittaa
siihen, ett\u00e4 miehill\u00e4 oli enemm\u00e4n positiivisia mielialakokemuksia kuin naisilla. Fyysisesti aktiiviset
osallistujat raportoivat matalampia pisteit\u00e4 negatiivisesti mielialoista (vihaisuus, h\u00e4mmentyneisyys,
masennus, v\u00e4symys ja j\u00e4nnitys) ja korkeampia pisteit\u00e4 eloisuudesta verrattuna liikunnallisesti
passiivisiin osallistujiin. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s linjassa aiempien tutkimusten kanssa, jotka kuvaavat
terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 suhdetta mielialan ja fyysisen aktiivisuuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

P\u00e4\u00e4telm\u00e4<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen p\u00e4\u00e4tarkoituksena oli validoida suomenkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s BRUMS-mittarista,
jota kutsutaan nimell\u00e4 Finnish Mood Scale (FIMS). Kuuden faktorin malli (ks. kuva 2) sai tukea
sovitusindekseist\u00e4 CFA-mallissa, jossa oli kolme kovariaattimuutosta. Tekij\u00f6iden v\u00e4liset
korrelaatiot osoittivat positiivisia korrelaatioita viiden negatiivisesti v\u00e4rittyneen alaskaalan
(vihaisuus, h\u00e4mmentyneisyys, masennus, v\u00e4symys, j\u00e4nnitys) v\u00e4lill\u00e4 ja kollektiivisesti negatiivisia
korrelaatioita vireyden kanssa, kuten odotettiin (Terry & Parsons-Smith, 2021). Kuten oletettiin,
rinnakkaisvaliditeetti tutkittiin ja saatiin tukea ennakoiduista korrelaatioista rinnakkaismittareiden<\/p>

kanssa, kuten aiemmissa tutkimuksissa (Terry & Parsons-Smith, 2021). Negatiiviset FIMS-
alamittarit korreloivat positiivisesti DASS-21-alamittareiden ja PBS-S dysfunktionaalisten tilojen<\/p>

kanssa. Toisaalta, eloisuus korreloi negatiivisesti DASS-21-alamittareiden kanssa, mik\u00e4 osoittaa
divergenttia validiteettia.<\/p>

Ryhmien v\u00e4linen analyysi osoitti eroja, jotka olivat johdonmukaisia aikaisempien tutkimusten
kanssa (Terry & Parsons-Smith, 2021). T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa aktiiviset osallistujat raportoivat
merkitt\u00e4v\u00e4sti positiivisempia mielialoja kuin passiiviset henkil\u00f6t, mik\u00e4 on linjassa aiempien
tutkimusten kanssa. My\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 sukupuolieroja mielialapisteiss\u00e4 havaittiin, sill\u00e4 miehet
raportoivat positiivisempia mielialoja kuin naiset, mik\u00e4 on linjassa aiempien tutkimusten kanssa
(Terry & Parsons-Smith, 2021; Van de Velde ym. 2010). Kaiken kaikkiaan FIMS-ty\u00f6kalun
psykometriset ominaisuudet vaikuttivat olevan l\u00e4hell\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 BRUMS-ty\u00f6kalua sek\u00e4 ryhmien
v\u00e4liset vertailut tuottivat vastaavanlaisia tuloksia.<\/p>

FIMS-ty\u00f6kalun kehitt\u00e4minen luo tutkimusmahdollisuuksia suomenkielisiss\u00e4 konteksteissa, koska
vastaavaa ty\u00f6kalua ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole olemassa. Ottaen huomioon Kansainv\u00e4lisen
Olympiakomitean ohjelman, joka korostaa vakiintuneita menetelmi\u00e4 mielenterveysongelmien
tunnistamiseksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 tehokas ty\u00f6kalu t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten. FIMS:n huolellinen
k\u00e4\u00e4nn\u00f6sprosessi ja psykometrinen eheys tarjoavat mahdollisuuden tutkia mielialan ja
suorituskyvyn yhteyksi\u00e4, sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 mielenterveysongelmien varhaista ennaltaehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Kaiken kaikkiaan t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset tukevat FIMS:n faktori-rakennetta sek\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4
johdonmukaisuutta suomalaisessa osallistujan\u00e4ytteess\u00e4. Ty\u00f6kalun psykometriset ominaisuudet
n\u00e4yttiv\u00e4t olevan samankaltaisia kuin alkuper\u00e4isess\u00e4 mittarissa. Siksi FIMS on sopiva mittausty\u00f6kalu
mielialojen seulontaan suomalaisessa v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Vaikka mielialojen mittaaminen on
monimutkaista, FIMS voi toimia tehokkaana ty\u00f6kaluna mielenterveysriskien tutkimiseen, ja n\u00e4in
ollen parantaa yleist\u00e4 mielenterveytt\u00e4.<\/p>

Jos haluat lis\u00e4tietoja FIMS-ty\u00f6kalun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, voit lukea alkuper\u00e4isen englanninkielisen artikkelin
(Luojum\u00e4ki ym., 2024; https:\/\/doi.org\/10.3390\/su16219379<\/a>), tai laittaa s\u00e4hk\u00f6posti osoitteeseen
reko.j.luojumaki@jyu.fi<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

L\u00e4hteet:
Chekroud, S.R.; Gueorguieva, R.; Zheutlin, A.B.; Paulus, M., Krumholz, H.M.; Krystal, J.H.; Chekroud, A.M. (2018). Association between physical exercise and mental health in 1.2 million individuals in the USA between 2011 and 2015: a cross-sectional study. Lancet Psychiatry<\/em>, 5(9), 739-746. http:\/\/dx.doi.org\/10.1016\/ S2215-0366(18)30227-X<\/a><\/p>


Hassmen, P.; Koivula, N.; Uutela, A. (2000). Physical exercise and psychological well-being: a population study in Finland. Preventative Medicine<\/em> 30(1), 17-25. doi:10.1006\/pmed.1999.0597<\/p>

Luojum\u00e4ki, R. J., Ruiz, M. C., Adie, J. M., & Terry, P. C. (2024). Towards sustainable mental health using the Finnish Mood Scale. Sustainability<\/em>, 16(21), e9379. https:\/\/doi.org\/10.3390\/su16219379<\/a><\/p>

Ruiz, M.C.; Robazza, C.; Tolvanen, A.; Hanin, J. (2019). The psychobiosocial states (PBS-S) scale European Journal of Psychological Assessment<\/em><\/p>

Sairanen, E.; Lappalainen, P.; Hiltunen, A. (2018). Psychological inflexibility explains distress in parents whose children have chronic conditions. PloS one<\/em>, 13, e0201155,
doi:ARTN e020115510.1371\/journal.pone.0201155.<\/p>

Terry, P.C.; Lane, A.M.; Fogarty, G.J. (2003). Construct validity of the Profile of Mood States\u2014 Adolescents for use with adults. Psychology of sport and exercise<\/em>, 4, 125-139,
doi:https:\/\/doi.org\/10.1016\/S1469-0292(01)00035-8<\/a>.<\/p>

Terry, P.C.; Parsons-Smith, R.L. (2021).Mood profiling for sustainable mental health among athletes. Sustainability<\/em>, 13, 6116.<\/p>

Van de Velde, S., Bracke, P., & Levecque, K. (2010). Gender differences in depression in 23 European countries. Cross-national variation in the gender gap in depression. Social Science & Medicine<\/em>, 71(2), 305-313. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.socscimed.2010.03.035<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\"\"\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Pisteytyksen ohjeet:<\/span>
24 kyselyn kohdasta muodostuu 6 alatekij\u00e4\u00e4 (vihaisuus, h\u00e4mmentyneisyys, masentuneisuus, v\u00e4symys, j\u00e4nnitys. ja eloisuus), jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t jokainen nelj\u00e4 kysymyskohtaa. Jokaisessa kysymyskohdassa on 5 vaihtoehtoa (Ei yht\u00e4\u00e4n = 0 pistett\u00e4, V\u00e4h\u00e4n = 1 piste, Jonkin verran = 2 pistett\u00e4, Melko paljon = 3 pistett\u00e4, Paljon. = 4 pistett\u00e4), joista maksimipistem\u00e4\u00e4r\u00e4 on 16 pistett\u00e4. N\u00e4iden nelj\u00e4n kysymyskohdan pisteet lasketaan yhteen seuraavalla tavalla:<\/p>

Vihaisuus: \u00e4rsyyntynyt, katkera, vihainen, pahantuulinen (kysymyskohdat 7, 11, 19, 22)
H\u00e4mmentyneisyys: h\u00e4mmentynyt, h\u00e4mill\u00e4\u00e4n, sekava, ep\u00e4varma (kysymyskohdat 3, 9, 17, 24)
Masentuneisuus: masentunut, alakuloinen, onneton, kurja (kysymyskohdat 5, 6, 12, 16)
V\u00e4symys: puhki, uupunut, unelias, v\u00e4synyt (kysymyskohdat 4, 8, 10, 21)
J\u00e4nnitys: panikoiva, ahdistunut, huolestunut, j\u00e4nnittynyt (kysymyskohdat 1, 13, 14, 18)
Elinvoimaisuus: Eloisa, energinen, aktiivinen, valpas (kysymyskohdat 2, 15, 20, 23)<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Reko Luojum\u00e4ki ja Montse Ruiz Johdanto Mielenterveyteen, erityisesti urheilun kontekstissa, on viime vuosina kiinnitetty yh\u00e4 enemm\u00e4nhuomiota. Suomessa terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4 on priorisoinut mielenterveyden hoitoa, ja Kaskiym. (2020) on ehdottanut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 olisi viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 urheilijoiden keskuudessa, koskamielenterveysongelmien esiintyvyys on korkeampi. Suomen liikuntatieteellisen seuran tekem\u00e4nkyselyn mukaan 259 nykyisest\u00e4 ja entisest\u00e4 huippu-urheilijasta 23 % on kokenut masennusoireita,36 % ahdistusta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"","ocean_post_subheading":"","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[],"class_list":["post-2401","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized-fi","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2401","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2401"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2401\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2413,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2401\/revisions\/2413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2401"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2401"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/supy.org\/wordpress_9\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2401"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}