YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

>> Säännöt pdf-tiedostona

SUOMEN URHEILUPSYKOLOGISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT


1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka


Yhdistyksen nimi on Suomen urheilupsykologinen yhdistys ry, ruotsiksi Finsk Idrottspsykologisk Förening rf. Epävirallinen nimi englanniksi on Finnish Association of Sport Psychology. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.


2 Tarkoitus ja toiminnan laatu


Yhdistyksen tarkoituksena on - edistää urheilupsykologista asiantuntemusta toimimalla yhteiselimenä alalla toimiville henkilöille ja yhteisöille - tukea ja kehittää sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota urheilupsykologisia palveluja urheilijoille ja liikunnanharrastajille, heidän valmentajilleen ja ohjaajilleen sekä alan yhteisöille - pitää yllä kontakteja vastaaviin kansainvälisiin yhdistyksiin ja toimia aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi - toimia yhteistyössä niiden koti- ja ulkomaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa, jotka toimivat liikunnan ja urheilun kehittämiseksi - vaikuttaa urheilupsykologisen tutkimuksen, osaamisen ja tietouden leviämiseen. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa - harjoittamalla koulutus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa - järjestämällä tilaisuuksia yhteistoiminnan lisäämiseksi liikunnan ja urheilun alueella - seuraamalla urheilupsykologista tutkimusta ja tiedottamalla tutkimustuloksista - olemalla tiiviissä yhteistyössä Euroopan urheilupsykologisen yhdistyksen (FEPSAC) ja muiden liikunnan ja urheilun alueella toimivien koti- ja ulkomaisten yhdistysten ja yhteisöjen kanssa - järjestämällä urheilupsykologiaan liittyviä kokouksia ja konferensseja.


3 Jäsenet


Varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä - käyttäytymistieteissä vähintään maisterin tutkinnon suorittaneen henkilön - urheilupsykologiaan tai psyykkiseen valmennukseen muuten hyvin perehtyneen henkilön, joka osoittaa perehtyneisyytensä Suomen Psykologiliiton tai vähintään vastaavia kriteereitä noudattavan kansainvälisen yhteisön sertifikaatilla. Varsinaiseksi jäseneksi haetaan henkilökohtaisella anomuksella. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on erityisesti edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua yhdistyksen puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. Kannattavaksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeustoimikelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea ja edistää yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kannattavalla jäsenellä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Tällä sääntömuutoksella ei loukata saavutettuja jäsenoikeuksia.


4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen


Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta suullisesti yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun mennessä. Hallitus voi erottaa yhdistyksestä jäsenen, joka - laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen tai - toimii yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti. Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle varataan mahdollisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja.


5 Liittymis- ja jäsenmaksut


Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattavilta jäseniltä perittävien liittymis- ja kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain yhdistyksen vuosikokous. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.


6 Hallitus


Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja yhdeksän muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus ottaa keskuudestaan varapuheenjohtajan ja joko keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.


7 Yhdistyksen nimen kirjoittaminen


Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri.


8 Tilikausi ja tilintarkastus


Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.


9 Yhdistyksen kokoukset


Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmihuhtikuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on yksi ääni jokaisella varsinaisella jäsenellä, joka on kokoukseen mennessä maksanut jäsenmaksunsa, sekä kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.


10 Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen


Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, ilmoituksella yhdistyksen jäsenlehdessä tai sähköpostitse.


11 Vuosikokous


Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja kahdeksi toimintavuodeksi, jos hänen kaksivuotinen toimikautensa on päättymässä 9. valitaan muut hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle 10. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa 11. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Hallituksen puheenjohtaja valitaan kahdeksi toimintavuodeksi. Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi toimintavuodeksi siten, että vuosittain erovuorossa on neljä tai viisi jäsentä. Ensimmäisellä kerralla erovuorossa on neljä jäsentä ja seuraavana vuonna viisi jäsentä. Ensimmäisellä kerralla erovuoron ratkaisee arpa ja sen jälkeen vuoron mukaan. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


12 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen


Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.